perillä...

Täällä ollaan vihdoin ja viimein. Saavuttiin perille perjantai yönä. Matka meni ihan rattoisasti, lippujen kanssa oli ensin vähän probleemaa, aluksi meille väitettiin että Repin on täynnä, pari tuntia myöhemmin juna oli kuulemma aivan puolityhjä. Pääasia kuitenkin, että päästiin oikeaan junaan. Mun kulttuurishokki alkoi heti kun hypättiin Repiniin. Henkilökunta oli enimmäkseen venäläistä. Eräs rouva avuliaasti kantoi minun laukkuani ja kysyi venäjäksi, että minne olemme menossa, tai jotain siihen suuntaan. Minä siihen sitten, että "no Pietariin". Varmaan teki hänen mieli sanoa jotain tyyliin "no shit sherlock!" Repin kun menee juurikin sinne Pietariin, eikä jatka esim. Moskovaan kuten Tolstoi -juna. Rouva siis tarkoitti, että minne paikoille olemme menossa istumaan...

Junamatka oli muuten kiva. Henkilökunta jakoi pientä syötävää ja oli ihan kiva katsella maisemia junan ikkunasta. Vieressä istui myös venäläinen pikkutyttö, jonka höpötyksiä oli kiva kuunnella (vaikka niistä ei ymmärtänyt mitään)

Suomen asemalla meitä oli vastassa poikaystävän tuuttori Sasha tyttöystävänsä Ksenijan kanssa. He nappasivat taksin, jolla suunnistettiin Nevski Prospektille hakemaan kämpän avaimia eräältä suomalaiselta tytöltä. Siitä sitten menimme bussilla asunnon lähettyville, jonne Sasha ja Ksenija meidät opasti.

Asunto on aika venäläinen ja ihan asuttava. Luulen kyllä, että tämä tulee olemaan vaatimattomin asunto, missä koskaan eläessäni tulen asumaan. Plussaa tulee hyvästi sijainnista, kaunis näkymä ikkunasta, uudesta sängystä ja vedenkeittimestä. Siinä ne plussat taisi ollakkin. Kahdelle tämä on kyllä aika iso. Vieressä on lisäksi jonkin asteen luksushotelli, joten vartiointi pelaa. Lisään kuvia kun jaksan ottaa.

Viikonloppu on mennyt palloilessa kaupungilla. Kävin katsastamassa työpaikan sijainnin ja luulen kyllä, että menen sinne joka aamun kävellen, sellainen puolen tunnin kävelymatka. Eilen illalla käytiin La Strada -nimisessä ravintolassa syömässä pitsaa ja lasagnea. Tänään olin iloinen kun löydettiin Prisma. Sieltä saa lukuisia suomalaisia tuotteita esim Valion maitoa. Kohta pitää mennä testaamaan miltä maistuu venäläinen Presidentti -kahvi.

Venäjän kieli tuntuu korvaan aika vaikealta. Tänään täytyy vähän lukea jotain perusjuttua huomiseksi. Saa nähdä mitä tästä tulee... !?

Huom, kirjoitusvirheitä on varmaan sata, mutta kädet on aika kohmeessa. Täytyis laittaa patteri päälle. Mitenhän kylmä täällä mahtaa olla joulukuussa.... ?

Asunto löytyi!

Nyt meillä on vihdoin koti minne mennä Pietarissa. Poikakaveri ehti jo siitä omassa blogissaan http://putinka.blogspot.com kertomaan (kopioin idean blogiin häneltä) Asunto sijaitsee aivan Palatsiaukion kupeessa Moikan varrella. Jos olen karttaa lukenut oikein jää myös Verikirkko siihen vasemmalle. Töihin minulle kertyy matkaa sellainen vajaa kolme km, ei paha varsinkaan kun oppii näitä julkisia käyttämään, etenkin metroa. Eka kerta Pietarin metron rullaportaissa oli minulle kuin huvipuistossa käynti..

Kämpän kunto ei kuulemma ole ihan priima, mutta minulle ihan sama, kunhan en joudu jakamaan sitä torakoiden kanssa.




Tällaisia nähtävyyksiä pitäisi kohta päästä ihailemaan lähietäisyydeltä. Myös viisumiasiat alkaa olemaan kunnossa!

lähtökohdat...

Vartuin pienessä eteläpohjanmaalaisessa 200 asukkaan kylässä (jossa ei ole kauppaa, kirjastoa tai pankkia, taksi sen sijaan löytyy niille, jotka haluavat pois), tällä hetkellä asun vajaan 60 000 asukkaan rannikkokaupungissa, mutta pian muutan viiden miljoonan asukkaan metropoliin!

Olen opiskellut yhteensä kaksi alkeiskurssia venäjää plus tämän kesän itsenäisesti, mutta vähemmän säännöllisesti. Eli osaan sanoa да ja нет jne. Poikakaveri sen sijaan on opiskellut lukiosta asti venäjää, et ainakin näin alkuun turvaudun hänen kielitaitoonsa. Minun onneni on, että menen tekemään työharjoittelua suomalaiseen yritykseen ja ainakin esimieheni on suomalainen, joten en ole tämän kieliasian kanssa aivan pulassa. Toivottavasti näiden kuukausien aikana oppisin puhumaan venäjää edes auttavasti. Motivaatio ainakin on kohdallaan...

Tiivistettynä edellinen: Venäjää osaamaton maalaistollo muuttamassa Pietariin! :)

Odottelua...

Viimeinen työviikko meneillään täällä kotisuomessa. Ensi viikko onkin pyhitetty käytännön asioille, kuten hammaslääkärissä käynnille, pakkailulle ynnä muulle mukavalle. Poikaystävän viisumi vain antaa odottaa itseään, samoin kuin asunto, joten rajan yli ei ole vielä mitään asiaa.

Poikakaveri lähtee siis vaihtoon Pietarin yliopisto FINECiin. Minä taas vaihdan hotelli/ravintola-alan hetkeksi matkailualaan ja saan toivottavasti kasaan lisää tarpeellisia opintopisteitä AMKissa. Mikään kiire restonomiksi tässä ei ole ja olen varma, että kunhan vain tuonne Piteriin saakka päästään, maksaa siellä vietetty aika itsensä moninkertaisena takaisin.

Ulkoasu

Muokkailin ajankulukseni bannerin. Kuvan olen ottanut itse viime joulukuussa Nevsky Prospektilta, mutta kaikki muu hilpetööri lisätty Wordin avustuksella!

Kuvatesti

Palatsiaukiolla viime uutenavuotena

Lähtölaskenta

Noin kolme viikkoa enään jäljellä! Nimittäin 29 pv tätä kuuta löydän itseni toivon mukaan Pietarista ja blogin tarkoitus on valottaa elämääni siellä, Pietaria kaupunkina ja matkakohteena, venäläistä kulttuuria ja kieltä, mitä nyt ikinä mieleen juolahtaa!

Näkemisiin! до свидания!